maanantai 14. maaliskuuta 2016

Hyvää päivää ja tervetuloa Disneylandiin

Mun tämän vuoden haavesuunnitelma oli tämä: tulen kotiin, etsin kesätyön, käyn pyörähtämässä kuukauden pestin Disneylandissa, tulen kotiin pääsykokeisiin, kesätyöt ja säästöä syksyä varten, asunto ja opiskelujen aloittaminen syksyllä. Elämä menisi raiteilleen opiskeluja ajatellen. Noh, nyt mun suunnitelmieni eteen tuli puomi. Kuten kerroin aikaisemmin, hain Disneylandiin kevättöihin. Kävin haastattelussa toissa viikolla (voin tehdä haastattelusta oman postauksen, jos haluatte) ja sain viikko sitten sähköpostin, jossa he kiittivät hakemisesta ja että kun omaa hakuprofiilia vastaava työ tulisi vastaan, he lähettäisivät viestiä. Seuraavana päivänä (tiistaina) sain viestin, jossa minulle tarjottiin töitä! Olin ihan puulla päähän lyötynä, minä mitä täh??
12804785_10205948284932291_7329223246326241605_n

Varmaan mietitte, että miten tämä nyt voisi sekoittaa suunnitelmani? Tämä sekoitti suunnitelmani, koska työpesti ei ole kahden viikon eikä todellakaan kuukauden mittainen. Sopimukseni on neljä kuukautta pitkä. Neljä. Minulla oli 48h aikaa vastata sähköpostiin, että otanko työn vastaan vai en. Lähetin samana iltana viestiä, että voisinko tulla tekemään pääsykokeeni Suomeen tai vaihtoehtoisesti lyhentää sopimustani kahteen kuukauteen. Odotin koko seuraavan päivän ja vastausta en vain saanut, keskiviikkona oli viimeinen päivä ottaa työ vastaan, niin tein sen päätöksen ja otin työn vastaan. Minut löytää 2.4 alkaen Disneylandista myyjänä aina 31.8 asti. Olen hyvin onnellinen tästä tilaisuudesta, myyjä on se mitä halusinkin tehdä. Haluan puhua ranskaksi, haluan palvella ihmisiä. Haluan vain kokea mahdollisimman paljon vielä, kun siihen on mahdollisuus. Kuitenkin ajatus kolmannesta välivuodesta pelottaa. En osaa kuvailla tätä tunnetta, toisaalta voisin ollakin koko neljä kuukautta ja tulla kotiin ja etsiä töitä. Viettää työntäyteinen vuosi. Haluaisin kuitenkin saada elämääni uudet tuulet, olen viettänyt viimeiset kaksi vuotta au pairuuden parissa ja olen julistanut hostperheillekin, kuinka tänä vuonna pääsen kouluun, tekeväni kaikkeni sen puolesta. Nyt se ei välttämättä toteudukaan ja sen vuoksi tunnen oloni hieman huonoksi. Lähdin molemmista perheistä opiskelujen vuoksi kotiin, ja nyt en vieläkään aloittaisi opiskeluja. Tuntuu, kuin pettäisin kaikkien ihmisten luottamuksen. Toisaalta jos en olisi ottanut työtä vastaan ja en pääsisikään opiskelemaan, tulisin katumaan sitä.

Mua jännittää ihan kauheasti. Minä, Disneyland, Pariisi ja kesätyöt samassa lauseessa. Miten sen edes muotoilisi, että se kuulostaisi uskottavalta? Totta se kuitenkin on, tänään sain vahvistuksen töistä sähköpostiini, lennot on ostettu ja tämän viikon suunnuntaina nousen jälleen Onnibussiin, joka vie mut Helsinkiin. Maanantaina lennän Ranskaan ja yövyn Guillaumen luona puolitoista viikkoa ennen töiden alkua. Aion pyörähtää mutkan myös Luxissa tapaamassa ihmisiä.

Odotan tätä niin paljon. The sun is shining.
Palaillaan, bisous!

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Ihohelvetti

Katson peiliin ja katseeni löytää punaiset läntit kyynärtaipeista ja kaulasta. Alkaa ahistamaan ja itku ei ole kaukana. Kynnen alla oleva sakka kertoo, että yöllä on tullut taas raavittua ihoa. Suihkun jälkeen iho tuntuu kankealta ja että yksikin virheliike niin iho posahtaa halki. Vihainen kuusivuotiaskin säikähtää ja rauhoittuu nähdessään kyynärtaipeeni. Käännän selkäni peilille ja puen päälle peittäen ihottuman ja leikin, ettei sitä ole olemassakaan.
12431769_10205956037966112_348089742_n
Miten söpö t-paitani onkaan? Kysessä ei ole yökkärini vaan kotiasu
En olekaan kertonut blogiini ongelmastani, joka vaikeuttaa jokapäiväistä elämääni. Ongelma alkoi vuosi sitten päänahan kuivumisella. Päänahka oli kuin lumihanki, ainoana erona että tämä lumihanki oli oksettava. Sen jälkeen kaulaani ilmestyi fritsun näköinen läntti. Voi luoja kun hävetti, mitä lie perhekin ajatteli. Kohta läntin viereen tuli toinen pieni söpö vauvaläntti ja siitä he päättivätkin, että nyt pistetään hynttyyt yhteen ja perustetaan perhe! Tästä syntyikin ihottuma-suku, johon kuuluu kaulassa hallitseva koti ja kotoa pois muuttaneet Itä ja Länsi lapset. Matkan mukana päänahka päätti liittyä joukkoon kutisten itsensä ruville ja silmäluomi halusi haljeta. Soppaan lisäsi itsensä kuiva ylähuuli, joka hankaloitti hymyilemistäkin.
12822067_10205956037006088_1595087980_n
Rasvauksen jälkeen
12788025_10205956037766107_139093721_n
Kaula
Kuusivuotiaana minulla on epäilty atooppista ihottumaa, joka kuitenkin oli mennyt ohi ja viimeiset vuodet ovat menneet ihan iho-ongelmitta. Nyt kuitenkin asia on toisin. Ihoa kutittaa, iho on kuiva ja läiskät vain lisääntyvät. Nyt samaa ihottumaa minulle on tullut vasempaan kyynärtaipeeseen, jossa ennen ei ollut mitään. Syytä tähän mihinkään en osaa sanoa, se on vain tullut ja tuntuu tulleen jäädäkseen. Olen kokeillut monia eri rasvoja, niin 2% hydrocortisoonista lievempiin. Rasvat auttavat sen hetken, kun niitä käytän, sen jälkeen ongelma tulee uudestaan. Päänahkaan sain liuoksia ja silmäluomille omaa rasvaa. Tänään sain lähetteen ihotautilääkärille. Se, että milloin mahd. sinne pääsisin, on hämärän peitossa. Kuitenkin tieto, että lähete on lähetetty helpottaa. Olen kuitenkin käynyt viime vuonna ihotautilääkärillä, jolta sain vain hedelmäpussillisen näyterasvoja. Tiedän hyvin, että syytä tälle ei koskaan ehkä löydetä ja tämän kanssa täytyy oppia vain elämään. Kuitenkin mieli on maassa ja tekisi mieli vain käpertyä peittoon ja olla vain.
12821956_10205956036766082_402958718_n
Tämän päiväisestä lääkäriajasta tiliin tuli 45 euron lovi protonic-salvasta. Salvan käyttö pelottaa, koska kuulun tähän ihmisryhmään, joka lukee pakkausselosteet ja siellä mainittu mahd. lymfoomaan sairastumisen riskin lisääntyminen on takaraivossa. Salva saa ihon kutiamaan myös ettei tosikaan. Tekisi mieli hakea hiekkapaperia ja raapia iho kunnolla verille. Ihan kauhea tunne. En ole pitkään aikaan käyttänyt mitään voimakkaita rasvoja ja en pidä niistä. Mutta mun on ihan pakko saada iho kuntoon. Syyn sille kerron ensi postauksessa, muuten tämä postaus menee ihan raiteiltaan.

Inhottaa. Mitä vinkkejä teillä olisi iho-oireiden lievittämiseen ja onko teillä samanlaisia kokemuksia?
Palaillaan seuraavassa postauksessa, siihen asti bisous!

Ihmisiä kiinnostaneet kirjoitukset