tiistai 19. elokuuta 2014

Pärskyjä

Haloja kaikille täältä korkeuksista!
Kohta on lomat lusittu alppeilla ja siitä suunnataankin Italiaan, hui! En ole koskaan käynyt Italiassa, joten ihan kiva nähdä sekin.

Lauantaina lähdettiin hieman aamusta vaeltamaan. Koko päivä siinä pyörähtikin, seuraavana aamuna oli jalat ja käytännössä koko kroppa jumissa. Harmitti kauheesti kun en laittanut Sports Trackeria päälle, olisi vähän saanut käsitystä miten paljon oikein käveltiin.
Ensinnä käveltiin aika kauan loivasti nousevia polkuja jonka jälkeen polku alkoi noustakin aika jyrkästi ja "finaalissa" odottikin lievä kiipeileminen. Maisemat olivat aika uskomattomat mutta ei sitä pahemmin ilennyt katselemaan alas päin, edes silloin kun olikin turvallisesti tasaisella maalla.
Lopussa odotti pieni järvi, jonka vesi oli jäätävää. Perillä osa perheestä hieman kiipeili ja kaikki teki vähän sitä sun tätä. Tympein tapahtuma oli alas tuleminen, mun lenkkarit eivät sovellu tuollaiseen maastoon kovin hyvin, joten sain mennä hyvin hitaasti ja hartaasti eteenpäin, etten vain vetäisi liukumäkenä koko hommaa.

Muuten ollaan käyty lasten kanssa uimassa ja leikitty pihalla. Myöskin urheilukisoja on tultu katsottua ja jee, hyvä Suomi!!! Ranska menestyi hyvin niissä, mutta Suomen mitalit lämmittivät sydäntä.
Suomi ei kyllä jätä mua rauhaan täällä Ranskassa, eilen nimittäin kun kävin hakemassa vanhimman tytön naapurilta leikkimästä niin siellä riippumatossa oli Arto Paasilinnan kirja!!! Piti katsoa kahteen kertaan, että luinko oikein. Tänään myös huomasin toisten naapureiden pihalla Mölkyn. Siis MÖLKYN!! Lämmitti sydäntä sekin.

Tänään käytiin koskenlaskussa ja voi että se oli hauskaa! Linja-autollinen koskenlaskij(ajuustoja)oita starttasi liikkeelle ja perillä saatiin oppaat. Meitä lähti kuusi sinne ja perillä myös seitsemäs tyttö tuli siihen meidän kumiveneeseen oppaan lisäksi. En pudonnut kertaakaan veteen, tosin veneen sisään kellahdin useammankin kerran. Myöskin kastuttua tuli aika lahjakkaasti. Matkan varrella oli muita laskijoita, jotka räiski meidän päälle vettä ja mekin pysähdyttiin kerran ja räiskittiin muutaman veneen päälle vettä. Vesi oli kylmää, mutta mun mielestä lähinnä virkistävää. Tämä oli mun ensimmäinen kerta ja en usko, että jää viimeiseksi. Siinä unohti kaiken muun ja keskityin vain siihen, oli kyllä hauskaa.
Nyt illasta toi isoisä oli järkännyt aarteenetsinnän ja mukana oli naapeista muutama lapsi. Sekin oli hauskaa ja lopussa lapsia odottikin karkkiaarre. Mäkin söin yhden karkin ja kuolasin eräitä toffeekaramelleja, pakko päästä itse ostamaan niitä joskus.

Huomenna suurin osa porukasta lähtee noin. kahden päivän vuorikiipeilyreissulle ja tänne mökille jää minä, lapset, isoisä ja ton perheen isän sisko. Torstaina toi vanhimmainen lähtee sellaiselle päivän tapahtumareissulle, joten se päivä varmaan menee helposti.

 Kielen suhteen tuntuu, että olen edelleen ummikko. Tänään ruokapöydässä esim. muut puhuivat kromosomeista yms muista ja kaikki meni mulla lähinnä yli hilseen. Pöydässä oli onneksi myös yksi ihminen, joka ei ymmärtänyt mitään ja hän sentään puhui ranskaa. Pieni helpotus sekin.

Mutta me palaillaan varmaan Italiassa, à bientôt!



torstai 14. elokuuta 2014

Sadetta sateen perään

Kuten otsikkokin jo kertoo, sadetta on piisannut sateen jälkeen. Tällä hetkellä majailen jo jälleen Alpeilla, Les Guibertissa, ja 24. päivä lähdemmekin autolla (Olin kuolla häpeään kun kysyin onko lentokoneessa painorajoitusta matkalaukulle XDDD Täältä ei oo siis pitkä matka edes ajaa kuulemma sinne, ollaan kerta melkein Italian rajalla tällä hetkellä, swwwweet) kohti Italiaa ja saavumme 30.-31. pv ja koulut alkavatkin 2. päivä syyskuuta!

Suomesta tullut paketti oli pelastus. Sain juorulehtiä, Haapavesi-lehden, Anna-lehden koska Estelle (♥♥♥♥) ja kauan kaipaamani sanakirjan! Paketissa oli myös tilaajalahjaksi saamani meikit, lapsille muumisuklaata ja itselleni suklaalevy ja karkkia! Merci beaucoup mes parents!

Kolmen viikon kestävä reissuilumme alkoi viime viikolla. Ensimmäinen pysäkkimme lasten kanssa oli Fontainebleau, jossa vietimme melkein viikon. Saavuimme Fontainebleauhun perjantaina perheen isän kyydillä kolmen-neljän tunnin ajon jälkeen ja eilen illalla meillä lähti yöjuna Pariisista kohti Alppeja.
Nämä limanuljaskat on jollain tasolla ällöttäviä. Niitä on sateen jälkeen kuin sieniä sateella, ne on oransseja ja niitä on PALJON. Yök.
 Paljoa emme saaneet nauttia auringon valosta. Joka päivä satoin ainakin vähän. Ranskan sää on pettänyt mut (ainakin tältä viikolta), toivoin paljon auringon paistetta ja palanutta ihoa. Tää sää toi mieleen tosi paljon Suomen syksyn ja sen vuoksi olikin eräänä päivänä hieman haikeat fiilikset, kun yleensä aina syksynä on aloittanut koulun ja nyt viimeiset kolme vuotta olivat lukiossa niin mahtavaa aikaa ja siellä odotti aina ne samat ihmiset, joiden juttuja on jo ikävä.
 Joululaulukausi avattu myös. Oli pakko. En kadu mitään. Rakastan tuota laulua.


Eilen tehtiin vanhemmat tytön kanssa tollaiset pienet maskit. Mä tein hänelle pellen ja hän minulle tytön. Fontainebleaussa kävimme myös kiipeilemässä ja se olikin eka kertani koskaan! Se oli kyllä hauskaa, mutta myös pelottavaa. Se fiilis oli hyvä, kun oli saanut kiivettyä lähes onnistuneesti, muttei kuitenkaan tapattanut itseään. Oli kyllä lihakset jumissa sen jälkeen, mutta se oli hauskaa liikuntaa!
Käytiin myös Château de Courancessa, mutta itse linna oli kiinni mutta kierreltiin siinä puutarhassa, joka oli kaunis. Harmitti ihan sairaasti, kun en ottanut kameraa mukaan.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/85/Chateau_de_Courances_P1050661.JPG
Kun kävelimme tuolla mieleeni tuli kaikki pukuelokuvat, jotka sijoittuvat 1800-luvulle. Siellä oli todella kaunista, ah. Joskus haluan kyllä käydä katsastamassa myös ton linnan sisällön.


Mutta nyt ajattelin ottaa pikapika suihkun, à bientôt!



sunnuntai 3. elokuuta 2014

Kuulumisia

Täällä jälleen ja mittarissa tällä hetkellä kolme viikkoa Ranskassa. Pikkuhiljaa oon alkanut tajuamaan, että olen täällä ja koti-ikävää ei ole nyt ollut maisemissa. Tällä hetkellä olen yksin asunnolla, kun perhe lähti kirkkoon ja sain viimein aikaa päivitellä blogia kuunnellen Veskulta Nocturnea :D Täällä ollessani oon vähitellen alkanut näkemään Suomenkin eri valossa ja en koe enää Suomen olevan "tylsä" ja "mälsä". Haapavesikään ei tunnu enää niin kuolleelta paikalta, wat is tis?

Tänään koin onnenhetkiä kun söin aamulla puuroa, siis oikeesti, PUUROA!!! Miten ihminen voikin tulla puurosta niin onnelliseksi, viimeiset viikot on mennyt muroja syöden niin ah, puuro se vain oli jumalten ruokaa. Tällä viikolla tein myös nakkikastiketta perunoiden kera lapsille, nakit ainakin maistuivat. Lievästi "innostuin" sen kastikkeen teossa ja piti jossain vaiheessa ottaa jo sitä jauhoseosta pois koska sillä määrällä olisi ruokkinut koko pitäjän. 

Mutta niin, mun arki, millaista se on? Aamuisin herään kahdeksalta ja meen pesemään hampaat ja naaman. Meen keittiöön ja syön aamupalan. Perheen äiti on yleensä lähtenyt siihen mennessä töihin ja isä lähtee hieman myöhemmin. Sitten olen lasten kanssa käytännössä nyt lomalla koko päivän, ollaan käyty Metz Plagessa, kierrelty hieman Metzissä, käyty läheisessä puistossa ja Jardin du Botaniquessa. Käytiin siellä viimeksi perjantaina ja se on kyllä kiva paikka, siellä on lapsille kaksi erilaista leikkialuetta, toinen pienemmille ja toinen isommille, tollainen rakennus mikä löytyy alhaalta, paljon outoja patsaita, kasveja ja eläimiä. Takaisintulo on aina oma hommansa ja unohdan aina kääntyä yhestä käännöksestä niin se kotimatka on aina omanlainen seikkailunsa. Ei sillä, se päätyy aina tiettyyn patsaaseen jonka ohi mennään mentäessä Metz Plageen, mutta kummiskin. Mikä siinä on että ihminen ei vain voi muistaa?

 Siellä oli myös kaloja ja tonne veteen ihmiset heitteli kolikoita toivomuskaivon tyyliin, mekin nakattiin sinne kolikot ja tehtiin toivomukset.
 Tuolla oli paljon erilaisia kaktuksia, lapsista oli hirmu hauska sellainen amppeli joka näytti mun mielestä paljaalta karvaiselta takalistolta.
 Kilppareita! Ne olivat suloisia, aws.

Teen lapsille yleensä lounaan ellei isä työskeltele kotona ja olen niiden kanssa siihen asti ja senkin jälkeen, kun vanhemmat tulevat kotiin. Loma-aika on ainakin tosi raskasta, se täytyy myöntää, koska oon noiden lasten kanssa koko ajan ja vapaa-aikaa ei pahemmin sinällään ole ollut. Onhan tää ollut raskaampaa mitä olin kuvitellut (tietenkin), koska kieli. Ei ole sitä yhteistä kieltä, niin en pääse noiden lasten kanssa keskustelemaan kunnolla. Työskennellessäni leikkikentällä oli kiva jutella niille lapsille, mutta miten mä nyt niille mitään sanon, kun joudun miettimään sanoja tuhottoman kauan, en muista mitään, ääntämys ja lauseet päin helvettiä ihan oikeasti. Muutenkin perhe on varmaan saanut musta hiljaisen käsityksen, mutta mä haluaisin oikeasti puhua ja paljon. Mutta ehkäpä tää tästä, turhauttaa vaan kun oon ollut täällä nyt kolme viikkoa ja tuntuu että olen ihan ummikko, onhan tietenkin jotain kehitystä tullut mut emmä sitä mitenkään huomaa pahemmin.

Kaipaan myös kavereita, en mä ole täällä kehenkään tutustunut vielä lukuunottomatta eräitä tyttöjä, jotka kävi täällä viime viikolla. Syyskuussa onneksi alkaa kaikki harrastustoiminnat ja se kielikurssi. Olen ainostaan puhunut kikin ja wa:pin välityksellä muutamalle aupparille ja sekin on oikeesti ollut suunnaton helpotus. Tällä hetkellä odotan eniten lokakuun alkua, silloin nimittäin lähden viikonloppulomalle Pariisiin Lotan kanssa, jonka kanssa olen puhunut kikissä!!! Pariisi, here I come again ♥♥

Eilen käytiin perheen kanssa Walygatorissa, joka on huvipuisto! Voi että oli kiva päivä, kävin ihan hulluissa laitteissa ja ei tullut edes huono olo!
 
 Toi oli sellainen vesireitti, missä mentiin sellaisella jännällä pyöreellä ympyrähässäkällä ja vesi kyllä roiskui päälle, se meni kerta mm. sellaisen vesiputouksen vierestä.
 Myös käytiin sellaisessa ns. risteilyjutussa, joka meni omia aikojaan valmiiksi ohjattujen reittien mukaan ja siellä oli aina tollaisia juttuja vieressä. Se kyllä meni tuhottoman hitaasti :D Mut sekin oli kyllä hauska.


Huomenna pääsen hakemaan postista vanhempien lähettämän paketin, jee!!! Siellä on mm. sanakirja, ainakin Cosmopolitan (menin typeryyksissäni tilaamaan sen ja miten mä sitä luen kun lehti tulee Suomeen???? :Ddd) ja karkkia. Can't wait, tuun varmaan mussuttamaan niitä aina ennen nukkumaanmenoa ja nakkaan paperit ikkunasta ulos.

Mutta, nyt aloitan katsomaan Modernia perhettä ja jatkan hieman fiilistelyä Jari Sillanpään Nuoruus on seikkailu -kappaleen parissa.
À bientôt!

Ihmisiä kiinnostaneet kirjoitukset